sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Varjoissa illan



ILLAN VARJOISSA



Mitä ei halua ääneen sanoa,

se joskus iskee vasten kasvoja.

Yön hiljaisina tunteina,

huokaa ilman sanoja...



Ei rakennella kannata

hataria pilvilinnoja.

Ne milloin vain voi sortua,

elämän mereen vajota...



Vasta aamun ensi tunteina,

voi valon jälleen huomata.

Toivon antaa vallata.

Pitää kiinni heikosta langasta...



Viimeiseen saakka toivoa,

parempaa uutta huomista.

Kunnes aika on taas kohdata

illan pidentyviä varjoja...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti