perjantai 22.01.2010
Olin taas ihan poikki aamulla herätessä, kuten koko tämän viikon joka aamu. Tulee valvottua tuonne yhteen saakka yöllä, ennen kuin malttaa mennä nukkumaan, kun on kaikenlaista kivaa puuhailua. Aamulla on sitten kuin ”haudasta noussut”. Töihin päästyä ei ehtinyt paljon väsymystä muistamaan, sillä taas oli täysi tohina päällä lähes koko päivän.
Kirotut uudet ohjelmat ja systeemit. Miksi kaiken piti muuttua kertarysäyksellä, ilman minkäänlaista koulutusta asiaan? Koulutus tulee kyllä, mutta vasta ihan liian myöhään ja sillä aikaa ehtii kasaantua valtava määrä töitä rästiin. Se tietää koko kevään kestävää purkua, eikä tässä muutenkaan ole mitkään hiljaiset ajat tulossa. Taitaa käydä taas kuten viimekin keväänä. Kesään mennessä on ihan loppu sekä henkisesti, että fyysisesti. Toivottavasti edes selkä kestäisi tämän kevään paremmin, kuin viime vuoden viisi ensimmäistä kuukautta. Silloin oli pakko viimein antaa periksi ja lähteä lääkäriin. Sain passituksen fysioterapeutille, joka jakeli auliisti hyviä neuvoja miten saada yläselän jumit auki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti