27.1.-10
Upeasti aurinko loisti vitivalkoisiin lumipeitteisiin puihin. Niistähän ei voinut olla ottamatta kuvia kuvan perään.
Maisemat automatkalla olivat kuin satumaasta.
Keskellä metsää sijaitseva vanha kirkkokin oli saanut huurrevaipan päälleen. Se seisoi hiljaisen arvokkaasti suurten lumipeitteisten puiden suojaamana.
Sen vierellä oli hyvä pitää pieni välipalatauko...
...ennen kuin siirryimme pienen kosken partaalle kauniita maisemia ihastelemaan. Täällä pidetään kesäisin niin tansseja, leiriä, kuin muitakin kokoontumisia.
Ilma oli jäätävän hyinen, mutta paleltumisuhallakin piti kuvia käydä ottamassa.
Sitten matka jatkui jälleen tuttuakin tutummissa lapsuusajan maisemissani
Illaksi palasimme kotiin lämpimään ikkunasta auringonlaskua ihastelemaan.
jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti