keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Pitkä ensimmäinen päivä


Tänään (vihdoin) keltaiset isänpäiväruusut päätyivät roskikseen. Tänään on muutoinkin merkittävä päivä - "loppuelämäni ensimmäinen päivä". Se on kieltämättä tuntunut pitkältä kuin nälkävuosi, mutta olen selvinnyt tähän saakka, joten enköhän selviä vielä pari-kolme tuntia ennen sen päättymistäkin.

Huomisesta ei vielä kannata kantaa murhetta. Näin alussa pitää mennä hetki kerrallaan eteenpäin. Täytyy vain sinnikkäästi keksiä tekemistä tyhjiin hetkiin - joita tuntuu nyt olevan varsinkin näin iltasella oudon paljon...
Nyt iltakahville. Sitten koiralenkille... sitten kirja käteen ja vällyn alle! Good Night!

4 kommenttia:

  1. Herkistävä postaus. Mitä ihmettä nyt on tapahtunut?
    Ruusun kautta välittyvä symboliikka kertoo parisuhteen ongelmista, mutta toivottavasti luen viestiä väärin.

    On tilanne sitten mikä tahansa, toivon sinulle kovasti voimia jokaiseen uuteen päivään ♥

    VastaaPoista
  2. Kiitos Uuna! Ei (onneksi) ole minkään tärkeän katoamisesta kyse. Jäähyväiset on jätetty, mutta vain sellaiselle, joka pilaa terveyden. :D Jospa tästä eteenpäin hengiteltäisiin vähän raittiimpaa ilmaa...

    VastaaPoista
  3. Toivotan onnea alkaneelle loppuelämälle ja myös tekemällesi hienolle ratkaisulle!

    VastaaPoista
  4. No hyvä! Toisen tuella tämä ratkaisu varmaan onnistuu. Ja Mandikin on iloinen tuosta päätöksestä. Ja minäkin: et usko kuinka vaikeaa oli seurata sivusta ystävän kuolemaa turhan nuorena juuri tupakan takia. Pidä siis pintasi, se oli tuskallista.

    (Olin huolissani ja tulin oikein katsomaan, oletko vastannut mitään...)

    VastaaPoista